Iloisia juttuja II | Page 5

Huttusen p??ss? eik? minun.
Esa Huttusen kanssa makailimme ja harjoittelimme Vapunp?iv?? varten is?nmaallisia lauluja, niinkuin
"Ii-ii-illalla, Ison kirkon sillalla Ruikuttaa, ruikuttaa, Ruikuttakoon vaan. Ii-ii!"
Vihdoin kertoi Esa Huttusen eukko kuulleensa, ett? J??skel?isen Liena oli aikonut l?hte? Sudaniin Kaaproa etsim??n, eik? ollut Huttuskakaan virkkanut mit??n siit?, ett? voisi sen l?yt?? likemp??kin. Sitte jonkun p?iv?n per?st? oli Esa Huttunen torilla kuullut, ett? Liena varmasti oli l?htenyt matkalle.
Vapunp?iv?n saimme rauhassa viett??. Eik? iloamme mik??n muu olisi h?irinnyt kuin pelko siit?, ett? Liena kenties katuisi kauppaansa ja k??ntyisi takaisin. Mutta koska h?n ei viel?k??n ole palannut, uskallan toivoa, ett? sille matkalle se Lienakulta j?i. Ja sent?hden on minusta paikallaan kirjoittaa h?nest? muutama muistosana.
H?n ei ollut mik??n Lotta Edgren eik? Minna Canth, vaan h?n oli nainen, luotu toisen ihmisen akaksi. Ei h?n kirjoittanut yht??n n?ytelm?kappaletta eik? hakenut "erivapautusta sukupuolestaan", p??st?kseen miesten virkoihin, vaan h?n teki k?sity?t? 37 tuntia viikossa ilman eri palkkiota. Voimistelun opetusta antoi h?n ilmaiseksi minulle useampia kertoja p?iv?ss?, etup??ss? tukkavoimistelua.
Voin vakuuttaa etten koko avioliittomme aikana muuta p??n kipua tuntenut.
H?nen ulkon?k?ns? voi vieh?tt?? haudankaivajaa, sill? h?nest? se n?ytt?? tutulta. Mutta kuitenkin -- ja siin? on luonnontieteellinen salaisuus -- olivat h?nen luiset k?tens? sit? laatua, ett? minun vasten tahtoanikin t?ytyy iloita siit?, ett? ne nyt ovat Sudanissa.
H?nen ??nest??n ja puhelahjastaan on tarpeeton mit??n virkkaa, sill? ne tuntee jokainen nainut mies omasta kohdastaan.
H?nen mielipiteens? p?iv?n kysymyksiss? olivat semmoiset, ett? aamiainen on ostettava torilta, ja ett? aamiaisen j?lkeen sy?d??n p?iv?llinen ja sitte iltaruoka. Naiskysymyksess? ei h?n suvainnut mit??n periaatteita. Edustuslaitoksemme muutoksesta kun kerran puhuin h?nelle, oli lyhyk?inen ajatuksensa: "Ole vaiti ja mene hakkaamaan puita!"
Mutta nyt olet Lienani poissa! Anna anteeksi iloni sen johdosta! Sill? kumminkin itse?ni lohdutan, etten ole sinua koskaan ly?nyt. P?invastoin.
* * * * *
Kun t?m? jo oli valmiiksi kirjotettu, sain Mahdilta s?hk?sanoman, ett? Liena oli onnellisesti tullut Sudaniin. Mahdi oli niin mielistynyt Lienaan, ett? h?n nyt pyysi minun suostumustani saadakseen korottaa h?net aviopuolisokseen. Harvoin on Suomesta l?hetetty niin iloista s?hk?sanomaa Afrikkaan kuin min? Mahdille l?hetin.

KASVATUS TOSI VAIMON KALTAISEKSI.
Kirjoitettu Lienan poissa ollessa.
Harvoilta miehilt? on niin vaikea saada hivuksia h?vi?m??n p??st? kuin Esa Huttuselta. H?nell? on vaimo ja kahdeksan alaik?ist? lasta -- poikia kaikki -- ja kuitenkin on h?nell? viel? muutamia hivuksia niskapuolella p??t?. Minulla ei ole yht??n lasta eik? yht??n hivusta, vaan minulla on ollut Liena -- h?n, joka minulta otettiin pois kev??ll? ennen Vapunp?iv??.
Esa Huttusella on erinomainen kyky hallita vaimoansa ja kasvattaa lapsiansa. Viime perjantaina kun l?henin Esa Huttusen asuntoa, kuului sielt? semmoinen meteli, etten ole sen vertaista kuullut sitte Lienan l?hdetty?. Aloin jo arvella, ett? Esa on tainnut ruveta n?yttelij?ksi ja harjottelee kotonaan "Kovanonnen lapsia" tahi jotakin muuta korkealentoista kappaletta. Mutta tokkohan huolisivat teatteriin niin ahnasta tupakanpurijaa...
Minun sis?lle tullessani seisoi Esa Huttunen selin oveen, ja per?ll? h?nt? vastap??t? Huttusen vaimo. Heid?n v?lill?ns? seisoivat suorassa riviss? kaikki 8 pient? Huttusta. Molemmat vanhemmat alkoivat kulkea pitkin poikajonoa ja iskiv?t itsekutakin otsaan, niin ett? ne ?l?htiv?t ja j?iv?t sel?lleen lattialle.
"Mit? sin? nyt hurjastelet?" kysyin Esalta. Pojat nousivat yl?s ja niiasivat minulle.
"Lepo!" komensi Esa Huttunen. Poika Huttuset ottivat irtotukan p??st??n ja karistivat suustaan joukon tekohampaita kouraansa.
"Min? opetin pojilleni py?rtymistaidon alkeita", sanoi Esa Huttunen ja hengitti syv??n.
"Py?rtyy sit? pakkopeliss? oppimatonkin."
"Mutta tosi vaimon tavalla... Kuulepas Kaapro, sin? et taida tuntea uusinta suuntaa lastenkasvatuksessa. Er?s kuuluisa kirjailija sen ensiksi hoksasi ja sitte sit? ovat ylistelleet Suomettaressa muutkin."
"Mit? suuntaa?"
"Kasvattaa sek? miehet ett? naiset tosi vaimon kaltaiseksi. L?nnrotkin kuuluu olleen tosi vaimo. Nyt olen min? p??tt?nyt kasvattaa kaikki Huttuset tosi vaimon kaltaisiksi. Py?rty? ne jo alkavat osata ja rapakossa k?vell?. Tulkaapas t?nne, pojat!"
Esa Huttunen teki hiilell? piirin lattialle.
"T?m? nyt on olevinaan rapakko", sanoi h?n. "K?yk??p? sen yli -- ras dva, ras dva!"
Pojat tarttuivat toisella k?dell? takkinsa takahelmaan, toisella saapasvarsiinsa ja kulkivat puolentuuman pituisilla askelilla hiilipiirin l?pi, ??nt?en tuontuostakin: "fyi!"
Ett? Esa Huttunen oli etev? lastenkasvattaja, sit? en ollut koskaan ep?illyt. Mutta t?m? uusi kasvatustapa minua v?h?n arvelutti.
"Aiotko sin? itsekin kehitty? tosi vaimoksi?"
"Tietysti. Min? en en?? pure tupakkaa, vaan konvehtia, enk? ryypp?? muuta kuin kahvia, ootekolonia ja morfiinia. L?nnrotkin oli tosi vaimo."
"Joko poikasi osaavat kiivet? yli aidan?"
"Kyll?. Kuulepas Antti, tule t?nne ja sano sed?lle, kuinka sivistyneen ihmisen pit?? kiivet? yli aidan!"
Pikku Antti laski kuin rullalta:
"Tivittyneen ihmiten pit?? tiivet? yli aian, niin ett? entin noutee aialle ittumaan, titte pulittaa t??lent? ytteen, jottei taapatvallet n?y, ja titte vatta tiilt?? jalat aian toitelle puolelle."
"Osaavatko ne hymyill??"
"Jo toki. Eih?n siin? ole muuta konstia kuin avata suunsa raolleen ja n?ytt?? yl?leuan hampaita. Koettakaapas pojat!"
Huttusen pojat hymyiliv?t, eik? siin? n?ytt?nyt sen suurempaa konstia olevankaan.
Mutta minuun katsoessaan muuan poika k?ytti tuota hampaitten n?ytt?mist? syrj?tarkoituksiin. Senjohdosta lausuin Huttuselle melkein n?in:
"Paljon olet sin? saanut aikaan, Esaias Huttunen, ja kaiketi viel? paljon toimitat, ennenkuin hautaan p??set, eiv?tk? sinun harrastuksesi tavallisesti ole j?rke? vailla. Tosi on, ett? poikalapset sek? syntyv?t ett? syntyiss??n huutavat aivan niinkuin nekin, joista maailma t?h?n asti on saanut kaikki tosi vaimonsa. Mutta kun poikasi v?h?n vanhenevat ja alkavat kiroilla, t?ytyy jokaisen tunnustaa, ett? he ovat tulleet is??ns?. En t?ll? tahdo sanoa sit?, ettei