Iloisia juttuja II | Page 9

ja p?iv? paistoi taas, nous puuhut vihert?in ja kukka versoi maass'."
"-- ja metsolankin tiell?i kukkainen versoaa."
Kukat siis versovat. Mutta ei ainoastaan kukat, vaan my?s neitoset:
"Kaino kielo lehtosen,[1] valko kukka hieno, miss? kasvat versoen, v?ilyy tuokse vieno.
Ylh??ll? myrskyt vaan tiet?m?tt?s ?rjyy, sin? versot, nuovut vaan, vartes hieno v?rjyy.
Niinkuin kielo valkoinen, neito, versoit mailla, eloa joit l?htehen rannoill' varjokkailla."
[1] Tuntien koko v?h?p?t?isyyteni, uskallan alamaisimmasti huomauttaa, ett? t?ss? kukaties on painovirhe. Sen ei ehk? pit?isi olla lehtosen kielo, vaan lehmosen, sill? "Lehm?n kieleksi" kansa yleisimmin sanoo t?t? kukkasta.
Ah, kuinka ihanaa, kuinka hienoa, kuinka ihanteellista!
Mit? runojen ulkomuotoon ja sointuun tulee, osoittavat edell? olevat otteet, ettei, suurempaa t?ydellisyytt? en?? voi kelt??n kuolevaiselta vaatia. Joskus runotar t?m?n leimuavan, "rieh?kk??n" neron kynsiss? vinkuu: "oi", "voi!" ja ?hk??: "ah" ja "ooh!" Se ei muuta kuin kuvastaa hengen kiihkeytt?.
Vanhoja runouden kulta-aikoja muistuttaa sanasovitus semmoinen, kuin
"-- mailla Pohjan kaukaisilla, joit' iki- vaivuttaapi j??."
Sama runohenki el?? viel? siell? t??ll? kansan keskuudessa. Niinp? kerrankin saunamuija kysyi minulta: "Kaarko-herra tahtoo paatia, vai lauteilleko herra m?nn???"
Nero tarttuu, sanotaan. Minuunkin on Leimun runohenke? tarttunut pieni osa, tosin niin ??rett?m?n pieni, ett? ujostuttaa. Eik? minulla viel? suinkaan voi sanoa olevan "aivan tavatonta runokyky?." Mutta min?kin innostuin heitt?m??n hansikkaani t?t? materialistista aikakautta vastaan. V?ltt??kseni kirjallista lapsenmurhaa, t?ytyy minun julaista runokokeeni, vaikka sit? voidaankin moittia itsen?isyyden puutteesta, se kun on syntynyt minun ollessani Leimun "Kev?t-Unelmain" vaikutuksen alaisena. Se on t?mm?inen:
Kaapro J??skel?isen Protesti sit? aikaa vastaan, joka ei uskalla toivoa, ei rakastaa, ei innostua.
Oi, kielo vieno nuokkuu, hymyy; hui, liero hieno maassa lymyy. Versoo kielo kukaties... Vaikka usein kalamies lieroja turpeesta suinailee, ah, liero v?rjyen uinailee, nahkasiima, rusohuul'... Hyntt?ntyy ja purjetuul'.

KUN KAIKKI REHELLISET IHMISET KUOLEVAT POIS.
Er??ss? hauskassa iltamassa viime sunnuntaina tunkeutui puheilleni muuan mieshenkil?, jonka nime? en saanut tiet??, koska h?n ei katsonut tarpeelliseksi esitell? itse??n. N??st??n p??tt?en -- sen mukaan kuin tunnen it?suomalaisia kasvonmuotoja -- oli kysymyksess? oleva mies M?nkk?si?, ja saappaista p??tt?en venemies. Minut h?n n?kyi tuntevan, koska heti kysyi:
"Otettaisiinko lehteen pient? ilmoitusta?"
"Kyll?! Mist? asiasta se olisi?"
"Se on v?h?n erikoisempaa. Ei se ole oikein ilmoitus, vaan jos toimitus muuten ottaisi siit? kirjottaakseen."
"Mit? asiaa se koskee?"
"Se on semmoista juttua, ett? min? en oikein luota n?ihin nykyisiin lehtiin --"
"So, so! Jos teill? on mit? meid?n lehte? vastaan, niin kirjoittakaa siit? paikkakunnan toiseen lehteen. Koetetaan h?neen sitte vastata. Mutta t?ss? minua ei nyt haluta ruveta riitelem??n."
Olin aikeessa k??nty? pois, mutta mies ei hellitt?nyt.
"Ei tuota nyt pid? olla noin arka nahkastaan", tuumaili h?n. "En min? tarkoittanut eritt?in teid?n lehte?, vaan kaikkia muita sanomalehti? my?s. Katsokaahan nyt, ja kuunnelkaa rauhassa! -- Jos te otatte k?sille mink? miehen tahansa, hyv?n taikka huonon, niin ei siihen j?? paljon ehytt? paikkaa. Mustaatte sen niin mustaksi kuin v?h?nk??n osaatte --"
"Niin, no, ei sit? sent??n ket??n ole moitittu ilman syytt?."
"En min? sit? sanokaan. Mutta mustaksi te vaan panette miehen, kun sattuu sille kohdalle. Ettek? te monta miest? kiit?; pian ne ovat luetut, joista olette sanonut hyv?n sanan. El?vist? miehist? nimitt?in. -- N?ytt?? silt? kuin ei olisi n?ill? seuduin monta kunnon miest?, tuskin kymment?, koko l??niss?, yksin lukein. Mutta kun kuolee joku, niin sitte teilt? kyll? l?htee koreat puheet. Kehua leikataan kuin urakalla: uutteran ja rehellisen ty?miehen on is?nmaa taas menett?nyt -- rehellisen? ja kunnon miehen? oli h?n saavuttanut paikkakuntansa luottamuksen j.n.e. Jos milloin kuolleesta miehest? puhutaan, niin aina se oli rehellinen, suora, vilpit?n ja jos kuinka hyv?. Mutta sen el?iss? ette olisi siit? sanonut yht??n hyv?? sanaa."
"N?hk??s, ei ole hyv? menn? sanomaan. Kuka tiet??, min? p?iv?n? se katoaa ja ottaa jonkun kassan mukaansa, tai kuinka monta v??rennetty? vekseli? sill? on paraillaan pankissa."
"Jaa, jaa. Kyll?h?n Teill? on oikein, kun sit? niin puolin ajattelee. Mutta min? olen sit? ajatellut v?h? toiselta kannalta. -- Jos min? en muusta mist??n tuntisi ihmisi? kuin sanomalehdist?, niin luulisin, ett? kaikki rehelliset ihmiset v?hitellen kuolevat pois, ja j?lelle j?? vaan hylkyv?ke?. Joka kerran kun lehdist? n?en jonkun kuolleen, olen ajatellut ett? viel?p?h?n l?ytyi yksi rehellinen. Mik? t?st? maailmasta lopuksi tulee, jos se sit? menoaan menee?"
"Eih?n sanomalehti voi sit? auttaa. Jos maailma on aijottu sill? tavalla hukutettavaksi kurjuuteensa, ett? aina vaan paraimmat kuolevat ja huonot j??v?t t?nne, niin ei sille ihmisvoimat voi mit??n."
"Mutta", jatkoi mies. "Papitkin pit?v?t t?ss? asiassa teid?n puolta, joshan ei miss??n muussa. Joka pyh? ne pauhaavat seurakuntansa pahuutta. Ei ole melkein yht??n oikeata kristitty?. Mutta annas olla, kun kuolevat, niin ihan j?rest??n ne ovat autuaita. Jokaisella haudalla ne toivottavat, ett? me muutkin t?m?n kanssa nousisimme ijankaikkiseen el?m??n... Mik? niist? kuoltuaan tekee niin t?ydellisi??"
"Sit? min? en tied?."
"Eik?h?n asia kuitenkin ole niin, ett? yht? rintaa niit? kuolee oikeita ihmisi? ja heitti?it?, vaikka kaikkia kuoltuaan kiitet??n, jos ei muuten, niin tavan vuoksi?"
"Saattaa olla niin. Kun kerran p??sev?t niist? erilleen, niin iloissaan niit? kehuvat."
"Alun pit?in min? arvelin pyyt?? Teit? lehdess? esitt?m??n parannuslaitoksen perustamista rehellisille ihmisille, etteiv?t ne kuolisi ihan sukupuuttoon... Ja samalla olisi huomautettava henkivakuutusyhti?ille, etteiv?t ottaisi vakuutukseen ket??n uutteraksi ja rehelliseksi tunnettua kunnon miest?, sill? niit? kuolee niin paljo. Sent?hden j??pi yhti?ilt? niin v?h? voittorahoja