Hanna

A free download from www.dertz.in
The Project Gutenberg EBook of Hanna, by J. L. Runeberg
Copyright laws are changing all over the world. Be sure to check the copyright laws for your country before downloading or redistributing this or any other Project Gutenberg eBook.
This header should be the first thing seen when viewing this Project Gutenberg file. Please do not remove it. Do not change or edit the header without written permission.
Please read the "legal small print," and other information about the eBook and Project Gutenberg at the bottom of this file. Included is important information about your specific rights and restrictions in how the file may be used. You can also find out about how to make a donation to Project Gutenberg, and how to get involved.
**Welcome To The World of Free Plain Vanilla Electronic Texts**
**eBooks Readable By Both Humans and By Computers, Since 1971**
*****These eBooks Were Prepared By Thousands of Volunteers!*****
Title: Hanna
Author: J. L. Runeberg
Release Date: August, 2005 [EBook #8669]?[Yes, we are more than one year ahead of schedule]?[This file was first posted on July 31, 2003]
Edition: 10
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HANNA ***
Produced by Robert Connal, Tapio Riikonen?and the Online Distributed Proofreading Team.
HANNA
Kolme laulua
J. L. Runeberg
Suomentanut P. Cajander
ENSI LEMMELLE.
Ens lemmelt?ni kerran tiedustin:?eloni t?hti, kuinka synnyitk??n,?ja mist? lempe?n s? loistos sait?
Ja t?hti lausui: n?itk? milloinkaan,?kuink' ?kin pieni pilvi kaihtaa mun??Ma lausuin: pilven milloin hele?n?ja milloin synk?n n?in sun peitt?v?n,?yht' olit kirkas taas, kun haihtui tuo.
Taas lausui t?hti: n?itk?, kuinka mun?pian himment??pi p?iv? maallinen??Ma lausuin: monen p?iv?n loistossaan?n?in nousevan ja valos voittavan,?se yh? laski, sin' et milloinkaan.
Ja t?hti taas: valooni luotatko,?elosi toivon siit? sytytt?in??Ma lausuin: pilven takaa hymys n?in?ja p?iv?n loiston takaa tuikkehes,?viel' loistat tuolla puolen haudankin.
Nyt lausui t?hti: tunnetko sa mun??Ma oman rintas olen huokaus,?mi rauhan toivoss' etsi taivastaan,?Ma oman henkes olen v?lk?hdys,?mi s?teillen lens synnyinmaahansa,?ma oman sielus p?iv?npaiste oon,?s? hell?ss' el?t hohtehessani.
ENSIMM?INEN LAULU.
Kuin virta tunturin?ja l?hde laaksomaan--?sen verran kumpikin?vain tunsi tuttuaan.
Tullut on riemuineen juhannuksen ilta jo. L?nness?aurinko kirkasna loisti ja loi valoaan ikivanhaan?pappilahan, joka tyynen lammen lahdessa p?ilyi.?Mut kamarinsapa ikkunass' arvosa pastori istui,?piippua poltti ja tiellen p?in loi hartahan katseen,?joskus l?yh?ytt?in savupilven pois k?dell?ns?.?Mieliss??n Turust' ootti h?n nyt t?n? iltana poikaans?ainoista, armastaan, ik?v?ity? ainakin vuoden.??Jos hyvin k?y sinun tutkintos ja jos saat hyv?t lauseet,?tuo kes?seuraksi itselles joku kumppani k?yh?,?muuten sa nuorena t??ll' ik?vystynet vanhojen kesken.??Kirjoittanut oli n?in, tytyv?isen? nyt tupakoiden?vartosi kumpaakin, etup??ss? tok' armasta poikaa.
Vaan h?nen ainoa tytt?rens, seitsentoistias Hanna?kangaspuillahan viel' em?nn?itsij?-huonehess' istuu.?Terve h?n on, punottaa kuin varjossa mansikkamarja,?kun, puku notkea yll??n, siin' ilo-tointahan hoitaa.?Rinta, miss' on syd?n tahraton alla, se paulomatonna?paisuen nousee, aaltoillen h?nen henk?yksist??n,?kun h?n sy?st?v?t??n k?sivarsin paljahin viskoo.?Silm?p? kirkas on niinkuin peili ja riemusta loistaa.
Viel? h?n jatkanut ois, jos ei olis joutunut juhla,?n?hden riemulla n?in yh? raidan liittyv?n raitaan;?vaan kun kellon helkynn?n kamarista h?n kuuli,?herkesi toimestaan h?n, koppahan puolat ja langat?laski, ja otsaltaan hiussuortuvan kostean pyyhk?s.?Ty?t??n silm?si sitten mieliss??n hymyellen,?saksihin tarttui, katkaisten kudelankojen p?it?,???neti vain, mut n?in toki haasteli h?n syd?mess??n:??Tuskin on kangasta sievemp??; puna tuo miten kauniist'?yhdistyy sinen kanssa, ja reunassa rihmanen keltaa!?Jospahan huomenna tuosta jo ois hame p??ll?ni mulla!?Kerta kun, yll?ni tuo, erilaisena hiukkasen kuin muut?maatyt?t, kirkosta k?yn ja kun portaillen pys?ynnyn,?l?mm?st? hehkuen, siev?n? n?in, koreampana muita,???neti kaikk' kadesilmin he silloin vilkkuvat varmaan.?Vaan kun saapuu luo nimismies rikas, arvosa herra,?p?yhk?n?, ylpeillen, ja kun muut h?nt' arkoen v?ist??,?k?tt?ni suutelemaan h?n j??, niin vanha kuin onkin.?
Aatteli n?in hymysuin, syd?mess?h?n riemu, ja nousi,?akkunan aukaisi toisenkin, joi viileytt' illan;?mutta sireenin tuoksu ja tuomen puistosta sis??n?virtasi tuulenhengen kanssa ja huonehen t?ytti.
Vaan samass' ilmestyi oven suuhun vanha Susanna,?tuo, joka h??rinyt on monet vuodet tarkkana, uskoon?kartanon ty?ss', yh? kiist?en laiskain piikojen kanssa.?Tuo nyt heng?styin tuli, haasteli kohta ja lausui:??Joutuun, mamseli, hiuksihin kampa ja lenninki kiinni,?sormihin kullan sormukset, heti kaulahan silkki,?paljo nyt tarjona on, niin, nyt se kartanoss' onni.?Ky?kist?, n?hk??s, kun ulos vilkasen, niin mit? n?enk??n,?t?nneh?n saa nimismies ihan uutena; uudet on rattaat,?uus hepo my?s, ei ennen n?hty, se myrskyn? lent??,?vaatteuskin se on h?ll' ihan uusi ja ihmehen kaunis.?Vaan kun rient?en portaillen tulen uuteliaana,?n?en, miten kaikkia tervehtii pihall' arvosa herra,?vanhaa, nuorta, ja silm? on lempe? kuin valo p?iv?n.?Ihmetys hurmasi mun, l?hetess??n niiasin syv??n,?niin ett? tuskin vain polot jaksoi polveni nousta,?niin min? n?yr?n? niiasin, ett' olin uupua siihen.?Mut kopeasti ja vait, kuten ennen, ei ohi k?y h?n,?vaan sulo-katseen luo sek? haastaa; vanha Susanna,?lausuvi h?n, nyt tarkata saat sek? valvehell' olla,?kohta ma n?et tulen, pantiks vien talon aartehen parhaan.?Lausui n?in hymysuin, mut tarkoitust' oli tuossa.?Tuo mit? merkinnee? Koin haastaa, mutta en voinut;?kielellein sanat juuttuivat sek? kyynele silm??n?tunki, kun n?in, miten niinkuin muut tuo mahtava herra?leikki? laski ja ei, kuten ennen, hylkinyt halpaa.?Mielens' arvaan nyt toki: rattaat, vaattehet uudet?tiet??, ett? h?n nyt el?m?ns?kin aikovi muuttaa,?eik' yh? vanheta yksin noin sek? naimaton olla;?vaan kun halpana kaikkia terveht?in tuli, sill??tahtoi lausua: n?in tulen vast'edes tuttuna t?nne;?taas hymy lempe? tuo ja kun aarteen uhkasi vied?,?viittasi teihin, jonka h?n nyt em?nn?ksehen tahtoo.??Seitsentoistias tytt?p? vain syd?mest?h?n nauroi,?kun puhett' aatteli vanhuksen, kuink' ois