Fredrika Runeberg

Fredrika Runeberg

The Project Gutenberg EBook of Fredrika Runeberg, by Aleksandra Gripenberg This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Fredrika Runeberg
Author: Aleksandra Gripenberg
Translator: Hilda K?kikoski
Release Date: June 15, 2005 [EBook #16071]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK FREDRIKA RUNEBERG ***

Produced by Matti J?rvinen and Tuija Lindholm.

Fredrika Runeberg.
Kirj. Aleksandra Gripenberg.
Teoksesta "Finska Kvinnor p? olika arbetsomr?den"
(Suom. Hilda K?kikoski.)
Ensimm?isen kerran julkaistu vuonna 1904.

Kaitselmus johti niin ett? meid?n suuren kansallisrunoilijamme rinnalla oli nainen, joka on ansainnut Suomen naisten katoamattoman kiitollisuuden. Johan Ludvig Runeberg on runoilijana her?tt?nyt henkiin Suomen kansassa selv?sti tajutun is?nmaanrakkauden. H?nen puolisonsa, Fredrika Runeberg, on ensimm?inen, joka meid?n maassamme on julkisesti puhunut naisen puolesta ja tuonut esiin h?nen el?m??ns? ahdistavat ep?kohdat. Jalouden kultaloisteessa h?nen nimens? s?teilee kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilta. Mutta n?ihin asti h?nt? on melkein yksinomaan kuvattu suuren miehen puolisona. Ja kuitenkin h?nen rikas henkens?, h?nen ehe? persoonallisuutensa, h?nen hieno, hehkuva runoilijahenkens? her?tt?v?t siksi suurta mielenkiintoa, ett? ne kyll? oikeuttaisivat Fredrika Runebergin oman itsens?kin vuoksi saamaan sijan meid?n sivistyshistoriassamme.
Suotakoon nuoremman sukupolven hell?varoen kohottaa sit? verhoa, joka t?h?n asti on k?tkenyt meilt? paljon, mik? koskee h?nen el?m??ns? ja toimintaansa. Voidaksemme rakastaa ja kunnioittaa jotain henkil??, t?ytyy meid?n h?nt? tuntea. N?iden rivien kirjoittamiseen on antanut aihetta toivo, ett? nyky??n el?v?lle sukupolvelle valmistettaisiin ilo omistaa Fredrika Runebergin muistolle kiitollinen ihailu ja rakkaus. Ihmisen el?m? on niinkuin hiekkajyv?nen miljoonien muiden joukossa. Kuinka helposti se unhottuu? Siit? syyst? on hyv? ajoissa koota muistoja, niin kauan kuin viel? el?? edes joku aikalainen, joka on ollut persoonallisessa yhteydess? sen henkil?n kanssa, jonka kuvaa tahdotaan tallentaa.
* * * * *
Fredrika Charlotta Tengstr?m syntyi Pietarsaaressa syysk. 1 p:n? 1807. H?nen is?ns? oli tullinhoitaja, sittemmin hallituskonseljin kamreeri, Karl Fredrik Tengstr?m. ?iti oli Anna Margaretha Bergbom. H?nen lapsuutensa p?ivi? synkistytti sairaus, joka teki h?nen alkuaankin suljetun luonteensa viel? enemm?n sulkeutuneeksi[1]. Perheess? ei ollut h?nen ik?isi??n lapsia leikkitovereiksi, ja sen johdosta Fredrika oppi tavattoman aikaisin lukemaan. Joku oli opettanut 4-vuotiaalle kirjaimet ja sitten h?n omin p?in rupesi tavailemaan arkkipiispa Tengstr?min "L?se?fningar f?r mina barn"-nimist? lastenkirjaa. Kun Fredrika oli oppinut puhtaasti lukemaan sis?lt?, annettiin h?nelle katekismus k?teen, ja kuusivuotiaana h?n jo osasi M?llerin katekismuksen ulkoa. Pikkulasten koulussa, johon Fredrika sitten pantiin, ei h?nell? siis ollut mit??n teht?v??, koska h?n jo ennest??n osasi, sis?luvun ja katekismuksen, ja t?llaisessa koulussa ei muuta opetettu.
[1] _J. E. Str?mborg_: Biografiska anteckningar om Johan Ludvig Runeberg.
Seitsenvuotiaana Fredrika rupesi lukemaan Karl-veljens? johdolla, joka veli oli hyvin omituinen, mutta lahjakas nuorukainen. Opetustapa oli varsin kummallinen: Saksan ja Ranskan oppiminen k?vi siten ett? kaksi ensimm?ist? vuotta luettiin yksinomaan kielioppia, sitten sai oppilas omin p?in ruveta k??nt?m??n ja kuulustelussa tehd? selkoa sanoista y. m. H?n, kuten muutkin sen ajan tyt?t, sai k?ytt?? paljon aikaa vierasten kielten oppimiseen. Muihin tiedon haaroihin ei luotu suurtakaan huomiota.
Fredrikan kivulloisuus oli syyn? siihen ett? vanhemmat l?hettiv?t h?net 13-vuotiaana Raaheen, siin? toivossa, ett? ilmanmuutos h?nt? vahvistaisi. Siell? h?n asui enonsa, kruununvouti Bergbomin luona, jonka iloisessa lapsilaumassa tehtiin monta hauskaa kepposta. Siell? h?n my?skin sai lukea; opettajana oli vanhin serkku, joka oli saanut kasvatuksensa Tukholmassa.
Siihen aikaan eiv?t Fredrikan vanhemmat en?? asuneet Pietarsaaressa. V. 1809 oli is? tullut hallituskonseljin raha-asiaintoimituskunnan kamreeriksi ja perhe oli muuttanut Turkuun. Kun Fredrika palasi Raahesta sinne, poikkesi h?n Pietarsaareen. Sukulainen kun oli, k?vi h?n Runebergin perheess?kin ja n?ki silloin ensi kerran vastaisen puolisonsa.
T?st? kohtauksesta kertoo Z. Topelius: -- "Kun Fredrika Tengstr?m ?itins? kanssa saapui Runebergille, oli Johan Ludvig, siihen aikaan pitk? lukiolais-roikale, juuri palannut kalastusretkelt?. Vankka voileip? k?dess? h?n seisoi ruokasalissa p?ivettyneen?, avojaloin, tukka p?rr?ss? ja puku pahanp?iv?isesti tahrattuna. Kauhukseen kuuli h?n ?idin porstuassa ottavan vastaan vieraita; h?nell? ei ollut pakenemisen mahdollisuutta, sill? vierasten t?ytyi kulkea ruokasalin kautta vierashuoneeseen ja ruokasalista ei ollut ovea muualle kuin porstuaan ja vierashuoneeseen. S?ik?htyneen? h?n pujahti er??n oven taakse piiloon. Mutta nuorukainen ei tullut ajatelleeksi ett? h?nen paljaat jalkansa saattavat n?ky? oven alta. Hetken p??st? kuuluikin makea nauru: vieraat olivat heti huoneeseen astuessaan keksineet karkulaisen, joka kutsuttiin terveht?m??n. Avojaloin ja h?mill??n Johan Ludvig n?inmuodoin tutustui tulevaan puolisoonsa."
Fredrika k?vi nyt jonkun aikaa Turussa er?st? koulua, jonka johtajattarena oli muuan rouva nimelt? Johnsson, ja jossa opetettiin saksankielell?. Muutaman kuukauden kuluttua h?n muutettiin toiseen Turun kouluun, tuohon aikanaan hyvin kiitettyyn Salmbergin pensionaattiin, jota h?n k?vi vuoden. H?nen opettajansa, rouva Anna Salmberg, oli merikapteenin leski ja synty??n englantilainen. Kaikki aikalaiset, jotka h?nest? puhuvat, sanovat h?nt? sivistyneeksi ja rikaslahjaiseksi naiseksi, johonka oppilaat hartaasti kiintyiv?t. Fredrikakin oli h?nen l?heisess? yst?vyydess??n ja viel? monta vuotta koulusta l?hdetty??nkin jatkoi kirjevaihtoa h?nen kanssaan. T?ss?kin oppilaitoksessa luotiin p??huomio vieraihin kieliin. Siit? Fredrika sai sellaisen kielitaidon, ett? h?n luki sujuvasti ranskaa, saksaa ja englannin kielt?, viel?p? lukiessaan ilman v?hint?k??n vaikeutta suoraa p??t? k??nsi vieraskielisen kappaleen ruotsiksi. N?in ollen oli aivan luonnollista, ett? h?n, 16-vuotiaana koulun p??tetty??n, sai aina olla ??neenlukijana silloin kuin perhe