Faust I

A free download from www.dertz.in
The Project Gutenberg EBook of Faust I, by Johann Wolfgang von Goethe
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Faust I
Author: Johann Wolfgang von Goethe
Translator: Kaarlo Forsman
Release Date: May 8, 2006 [EBook #18348]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
? START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK FAUST I ***
Produced by Tapio Riikonen
FAUST
J. W. G?then tekem? murhen?ytelm?
I osa.
Kaarlo Forsman'in suomentama.
G. L. S?derstr?m, Porvoo, 1884.
G?THEN EL?M? JA TEOKSET.
Johan Wolfgang G?the syntyi Frankfurt am Main'in kaupungissa 28 p. elokuuta 1749. H?nen is?ns?, keisarillinen neuvos Johan Caspar G?the oli j?ntev?, totinen mies, kodissaan t?ysi yksinvaltias, jonka sana oli perheen lakina. ?iti Katariina Elisabeth Textor oli aivan toista laatua: luonteva, hilpe?, syd?mellinen nainen, jonka luonteessa hell? tunne, vilkas mielikuvitus ja selv? j?rki omituisesti yhtyiv?t. N?ht?v?sti G?then henkinen ?idinperint? oli runsaampi kuin mit? h?n is?lt??n sai peri?. Itse h?n lausuu: "is?lt?ni sain muhkean muotoni ja vakavan ryhtini; ?iti-kullalta sain iloisuuteni ja pakinoimis-haluni. Iso-is?ni suosi kaunottaria, ja enh?n min?k??n ole heille nurja".
Ensi kasvatuksensa G?the sai kotona. ?iti osasi kehitt?? pojan aattelukyky? ja vilkasta mielikuvastinta kertomalla h?nelle satuja ja taitavasti johtamalla h?nt? itse? muodostamaan satujen loppua. Is? taas toisin tavoin vartutti nuorta mielt?. H?n kertoi pojalle jonkun jutun el?m?st? tai historiasta ja antoi pojan sen johdosta kirjoittaa mietelmi?ns? latinaksi ja saksaksi. Kahdeksanvuotiaana nuori Wolfgang jo joltisesti osasi ranskaa, italiaa, latinaa ja kreikkaa. H?nen lapsuutensa p?ivilt? on s?ilynyt monta jutelmaa, joista n?kyy, ett? h?n ei ollut mik??n tavallinen lapsi. Itsen?isesti arvosteli h?n jo silloin monta asiaa. Kun esim. Lissabonin kaupunki v. 1755 hirve?n?maanj?ristyksen kautta kokonaan h?visi ja ihmisi? hukkui tuhansittain, niin t?m? kuusivuotias filosofi rohkeni ep?ill? Jumalan hyvyytt?!
Kotikoulun avuksi tuli pian el?m?n koulu kokemuksineen. Varsinkin vaikutti lapseen suuresti "seitsenvuotinen sota", jonka syttyess? G?the itse oli seitsenvuotias. Sota jakoi h?nen sukunsa kahteen vastakkaisen leiriin. Iso-is? vihasi Preussia, is? suosi sit?. Wolfgang ei v?litt?nyt Preussista; mutta sen uljas kuningas, joka voitokkaasti taisteli puolta Euroopaa vastaan, oli h?nen lempisankarinsa. Eip? h?n vanhanakaan osannut arvostella asioita historialliselta, vaan personalliselta, paljaasti inhimilliselt? kannalta. -- Pojassa piilev?iset runon ja taiteen siemenet saivat arvaamatta suopean tilaisuuden it??kseen, kun er?s ranskalainen sotajoukkio marssi Frankfurtiin v. 1759 ja majaili siell? v:een 1761. Sen p??llikk?, kreivi Thorane, joka asui G?then kodissa, oli suuri taiteenharrastaja. Nuori Wolfgang ihastui pian kiihke?sti t?h?n mieheen, joka opetti h?nt? rakastamaan maaluuta ja veistotaidetta. Sit? paitsi kaupungissa vieraileva ranskalainen teateriseura varhain tutustutti h?nt? n?ytelm?taiteen ja teateriel?m?n salaisuuksiin.
Ranskalaisten menty? opinnot jatkuivat is?n johdolla; poika harjoitti esim. matematiikkaa, muusiikkia, piirustusta, englannin, jopa hepreankin kielt?. Pit??kseen muistissaan monet kielens?, sepitti h?n romaanintapaisen keskustelun seitsem?n sisaruksen v?lin, jotka puhuivat kukin omaa kielt?ns?; niinp? vanhin veli puhuu saksaa, yksi veljist? on pappi ja puhuu latinaa ja kreikkaa, kolmas on kauppias ja haastelee englantia j.n.e. H?nen ensimm?isi? tuotteitaan oli my?s pipliallinen laulu Joosepista ja h?nen veljist??n. G?thess? tuleva mies?p??piirteilt??n jo kuvautuu lapsessa. Jo silloin ilmestyi h?nen luonteensa p??omituisuudet, nimitt?in: varsin monipuolinen, kekseli?s, ylpe?, vaikutuksille hell?nherkk?, huikenteleva henki, joka kuitenkin aina osaa vaikutelmiansa hallita niihin hukkumatta; keskell? tunteiden kuohua selv? j?rki, itsens? hillitsev? ja s??ntelev? mieli. Ja -- tehd?ksemme vertailun t?ydelliseksi -- jo nuorukaisena tunsi h?n syd?mess??n lemmen ilot ja surut. Suhde Gretcheniin -- niin oli tyt?n nimi -- sai sent??n pian surullisen lopun, kun Gretchen ei voinut nuorelle ihastelijalleen antaa muuta kuin sisaren yst?vyytt?. Katkeran surunsa unhotti Wolfgang pian kirjoissaan ja luonnon ihanassa helmassa, mutta tyt?st? sai h?n sittemmin esikuvan Faustinsa Gretchenille. --
V. 1765 tuli G?the Leipzigin yliopistoon, jossa h?n kohta innolla alkoi harjotella eritt?inkin filosofiaa ja lakitiedett?. Pian suuttui h?n sent??n syd?mest??n kumpaankin. Kuuluisa kohta Faustista luultavasti kuvailee h?nen omaa silloista mielialaansa t?ss? kohden:
Siis, veikkoni, ensi paikallen?Collegium logicum pankaatten!?Se hengen hyvin ?kseeraa?Ja Spanjan kenkiin pingottaa,?Jott' aatos hiipis hiljaa vaan?Ja varovasti radallaan,?Eik' itsep?isen? hairahtais?Ja ristin rastin reutoa sais.?Nyt kauan teille neuvotaan,?Mi k?vi teilt' ennen kerrassaan,?Niin hyvin kuin sy?nti, juominen,?Ett' yks' kaks' kolm' on tarpehen j.n.e.
Ja sitte saatte ahkeraa?My?s Metafysiikkaa harrastaa,?Kaikk' ymm?rt??, niin mointakin,?Mik' ei mahu ihmis-aivuihin.?Jos k?y tai ei k?y -- kaikillen?Kyll' ilmestyy sana tenhoinen j.n.e.
Ja lakitieteest?:
Sen opin laidan tied?n kyll?kin.?Nuo lait ja asetukset vierii?E'esp?in kuin tauti saastainen,?Paikasta paikkahan ne kierii?Ja suku ne j?tt?? suvullen.?Typertyy j?rki, kiusaks' suoja muuttuu...?Voi! miks' oot my?h?n syntynyt!?Vaan oikeudet my?t? perityt --?Ihanpa ne jo meilt? puuttuu! --
Luentosalit siis G?the j?tti. Sen sijaan h?n koko nuoruutensa kiihkolla sy?ksihe hurmaaviin huveihin ja el?m?n kuumimpiin kuohuihin, hypp?sip? usein senkin rajain yli, mit? katsottiin sopivaksi. Nautintojen py?rteest? haki h?n tyydykett? sielulleen ehk? senkin vuoksi, ett? h?n samaan aikaan oli alkanut ep?ill? runollista henke?ns?. Onnellinen sattuma johti h?net taas l?yt?m??n itsens? ja hengett?rens?. H?n rakastui er??sen Anna Katariina Sch?nkopf ("K?thchen") nimiseen nuoreen ihanaan neitoon, joka my?s vastasi h?nen tunteisinsa. Jonkun aikaa ylioppilas sitte leijui lempens? kultapilviss?, mutta rakkaus, jonka paras virike on toivo ja ep?tieto, menetti huikentelevalle mielelle paraan vieh?tysvoimansa, sitte kun