Aarniometsaen Sydaen

A free download from http://www.dertz.in

Aarniometsaen Sydaen

The Project Gutenberg EBook of Aarniometsaen Sydaen, by Charles G. D. Roberts #2 in our series by Charles G. D. Roberts
Copyright laws are changing all over the world. Be sure to check the copyright laws for your country before downloading or redistributing this or any other Project Gutenberg eBook.
This header should be the first thing seen when viewing this Project Gutenberg file. Please do not remove it. Do not change or edit the header without written permission.
Please read the "legal small print," and other information about the eBook and Project Gutenberg at the bottom of this file. Included is important information about your specific rights and restrictions in how the file may be used. You can also find out about how to make a donation to Project Gutenberg, and how to get involved.
**Welcome To The World of Free Plain Vanilla Electronic Texts**
**eBooks Readable By Both Humans and By Computers, Since 1971**
*****These eBooks Were Prepared By Thousands of Volunteers!*****
Title: Aarniometsaen Sydaen
Author: Charles G. D. Roberts
Release Date: July, 2005 [EBook #8451] [Yes, we are more than one year ahead of schedule] [This file was first posted on July 12, 2003]
Edition: 10
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AARNIOMETSAEN SYDAEN ***

Produced by David Starner, V-M Osterman, Robert Connal and the Online Distributed Proofreading Team.

AARNIOMETS?N SYD?N
KIRJOTTANUT CHARLES G. D. ROBERTS
SUOMENTANUT I. K. INHA

SIS?LLYS.
I. Polkua vaanivat silm?t II. Raivion m?kki III. Kyl?kunnasta karkotetut IV. Miranda ja mets?n piilev? kansa V. Kroof, se iso em?karhu VI. Mirandan pyhitys mets?lle VII. Yst?vykset VIII. Kirves ja sarvet IX. Pax Mirandae X. Filistealaisten pakoon ajo XI. Miranda ja nuori Taavi XII. Nuori Taavi raiviolla XIII. Lypsyaikana XIV. Hirvien hirnunta kuutamolla XV. Riistapaisti XVI. Kuolema v?h?n el?m?n edest? XVII. Koskien pauhussa XVIII. Vieraan tihuty?

I LUKU.
Polkua vaanivat silm?t.
Ei velton lauhkea kuten kes?isen puutarhan hiljaisuus, joka suotaa vihantiin varjoihin lehv?kattojen l?pi, vaan j?me?, valppaasti ja salaper?isesti odottava, oli aarniomets?n hiljaisuus. Se oli ik??nkuin avara lasikupla, niin hienon ohueksi puhallettu, ett? pienikin ??ni, jos se vain olisi voinut koskettaa ennakolta m??r?tty? mystillist? kielt?, olisi saanut sen ryskyen raunioiksi sortumaan. Siit? huolimatta se oli s?r??k??n saamatta vallinnut kautta sukupolvien, muuttanut omaksi laadukseen kaikki semmoiset harvinaiset ja ep?johdonmukaiset h?iri?t kuin pantterin et?isen kiljunnan taikka kapuavan p?hkin?nakkelin hoikan laulun, vaiteliaan hirven pitk?t juhlalliset huudot, jotka el?in kahdesti tai kolmasti toistaa lokakuun ympyri?isen kuun alla, taikka jonkun suuren tuulen raskaan jymyn pet?jien, koivujen ja hemlokkien [Footnote: Hemlokki _(Abies canadensis)_ on kanadalainen jalokuusi. (Suom. muist.)] loitoissa latvoissa. Harvat ja kaposet olivat ne auringons?teet, jotka maahan saakka tunkeutuivat n?iden korkeiden latvain lomitse. Se ilma, joka hiveli ruskeanviheri?in varjojen solia, oli ihmetelt?v?n kirkasta, sit? ei samentanut mink??nlainen p?ly- tai h?yrytuhru. Sen lumoava l?pikuultavuus kerrassaan petti silm??, joka ei ollut siihen syntynyt ja kasvanut; se sai et?iset lehv?t n?ytt?m??n l?heisilt? ja l?heiset oksat ep?todellisilta, sekotti kaikki perspektiivit ja uskotteli aivan tutuissa ja ilmeisiss? asioissa olevan keijumaista narripeli?.
Huono ja kauan k?ytt?m?t?n oli mets?n l?pi kulkeva polku. Toisin paikoin olivat sammalet ja maassa suikertavat viinik?ynn?kset sen kerrassaan peitt?neet, niin ett? se vain mets?nhakkaajain veist?mist? pilkoista voitiin erottaa kymmenist? muista eri tahoille haarovista reitin tapaisista aukeamista. Mutta juuri t?ss?, jossa se nousi pitk?? loivaa rinnett?, oli veden juoksu pitkin polun matalaa kourua v?hin pit?nyt paljaina sen kuluneita kivi?. Ja sit?paitsi, vaikka ihmisen kuluttava jalka olikin j?tt?nyt sen niin monen sulan ajaksi tallaamatta, niin ei se kuitenkaan milloinkaan joutunut aivan k?ytt?m?tt? olemaan. Polku, joka kerran on kunnolla auki kulunut monen kulkijan j?ljilt?, s?ilytt?? sitten melkein ainaiseksi lumousvoimansa jokaiseen jalan kulkijaan. T?m? vanha polku palveli Kroofin, suuren naaraskarhun latuskoja k?mmeni?, kun se astua l?ntysteli puolikasvuisen penikkansa keralla kauas vuorille, n?ytt??kseen j?lkel?iselleen parhaat mustikkamaat. Ja polku vieh?tti puoleensa my?skin Ten-Tine karibun, [Footnote: Pohjois-Amerikan peuraa sanotaan karibuksi intiaaneilta lainatulla sanalla. (S. m.)] kun se opasti hoikkia naaraitaan Kuah-Davikin lepikk?soihin laitumia etsim??n.
T?n? syyskuun iltap?iv?n?, hiljaisuuden avosilmin odotellessa, lent?? vikerti polkua pitkin ?kki? sepelpyy. Se k?vi istumaan oksan vekaralle, kurkotteli kaulaansa ja k??nteli p??t??n puoleen ja toiseen, kurkistellen py?reill? lasihelmisilmill??n ja j?ykistyen sitten liikkumattomaksi, niiden taulain n?k?iseksi, joita puu oli t?ynn??n. Tuossa tuokiossa alkoikin hiljaisuuteen sekaantua l?hestyv?? jalanastuntaa, saapasnaulain raskasta kilkett? kiviin. Polkua tulla kompuroi voimallisilla, vaikka ty?l?ill? askelilla suuri harmahtava mies, yll??n harmaat kotokutoiset vaatteet. Housunlahkeet oli ep?tasaisesti pistetty saapasr?hj?in varsiin; p??ss? oli veltto monessa liemess? virunut huopahattu, joka oli kerran ollut ruskea; vy?ll? helkkyi iso puukko karvap??rm?isess? nahkatupessaan; ja olalla oli kirves, jonka p??ss? killui iso mytty. T?m? oli kiedottu r?hj??ntyneeseen ja paikattuun kirjavaan peittoon ja tuon tuostakin siit? kuului ponnetonta, ik??nkuin l?kkipeltiastiain r?min??. Toiselta puolelta pisti esiin paistinpannun musta kahva, puoleksi sanomalehtiin k??rittyn?.
Jos Taavi Titus olisi ollut mets?st?j? tai ansain viritt?j?, "tr?pperi", niin h?nell? tietenkin olisi ollut pyssy. Ja vaikkapa h?n olisi ollut kaupunkilaisia, kyl?nmiehi? tai vain pienen maatalon omistaja, niin hyv?n huolen h?n olisi pit?nyt kunnon aseista, ennenkuin l?hti tunkeutumaan p?iv?matkan p??h?n ikimetsien syd?meen. Mutta h?n oli tukkimiehi?, eik? siis kuulunut kokonaan mets?lle eik?