Aarniometsaen Sydaen | Page 2

kuulunut kokonaan mets?lle eik? aivan aukeillekaan maille. Talvensa h?n vietti aivan syvimmill? saloilla tukkileiriss? vertaistensa keralla, hengenpitimin??n suolattu sianliha, pavut ja kuuma leip?; h?n oli silloin p?iv?n pitk?n uupumattomine kirveineen liian uutterassa ty?ss?, joutuakseen sotimaan mets?n karvallista ja h?yhenellist? kansaa vastaan. Kes?t h?n oli auran ja viikatteen parissa kyl?kunnassa pienell?, puoleksi raivatulla palstallaan. H?n ei siis tuntenut tappamisen halua, sen enemp?? kuin pelonkaan vaistoa, kun h?n puolueettomana ja v?linpit?m?tt?m?n? kulki n?iden hiljaisten, vaikk'ei silti elottomain maisemain halki. Elottomia ne eiv?t olleet, sill? aarniomets?ll? oli omat, tosin piilev?t asukkaansa. Vaikka t?m? vakavan n?k?inen vanha tukkimies olikin huomaavainen ja tarkkan?k?inen ja mets?n el?m??n perehtynyt, niin ei h?n ymp?r?iv?ss? levossa n?hnyt olevan muuta kuin puunrunkoja, kaatuneita lahoja ruhoja, sammalm?tt?it? ja sekavia pensastiheikk?j?. H?n oli havainnut,--ja sit?p? ei ensikertalainen havaitsekaan,--erotukset valkokuusen, mustan kuusen ja jalokuusen, harmaan koivun ja keltaisen koivun, [Footnote: Suomennamme nimet kirjailijan k?ytt?mist? amerikkalaisista nimityksist?, vaikka ne ovatkin h??lyv?t ja voivat tarkottaa eri muunnoksia. "Valkokuusi" on Picea canadensis, jolla on lyhyet sinivihre?t neulaset ja hoikat k?vyt; "musta kuusi" Picea mariana, hoikka leve?oksainen, tummanvihre? puu, jolla on taajat havut ja munuamaiset k?vyt. Keltakoivulla, Belula lutealla on harmaa tai keltainen kiilt?v? tuohi ja vaaleanruskea puuaine. Mit? lajia "harmaa koivu" tarkoittaa, sit? on vaikea sanoa. Sek? koivuja ett? kuusia ja jalokuusia (_Abies_) on Pohjois-Amerikassa hyvin monta lajia. (Suom. muist.)] lehmuksen ja heisipuun v?lill?; ja j?k?list?, joita oli kasvanut veistettyjen pilkkojen reunoihin, h?n vaistomaisesti osasi lukea niiden kasvukausien luvun, jotka olivat n?it? vanhoja, viitoiksi veistettyj? kirveen arpia pienennelleet. Mutta kaikista n?ist? mets?tiedoistaan huolimatta h?n luuli olevansa yksin. H?n ei aavistanutkaan ett? h?nt? vaanivat monet silm?t.
H?nen matkansa toden teolla oli hyvin monen el?v?n olennon huomion polttopisteen?. Ne piileksiv?t katseet, jotka h?nen liikkeit??n seurasivat, olivat toiset pelokkaan vihamielisi?, toiset voimattoman kostonhimoisia, toiset v?linpit?m?tt?mi?; mutta kaikki vierastelevia. Kaikki olivat yht? mielt? siit?, ett? oli paras pysy? n?kym?tt?m?n?; kaikki sen vuoksi noudattivat j?rk?ht?m?t?nt? liikkumattomuutta ja noin sanoaksemme upposivat yleiseen ??nett?myyteen.
Sepelpyy, laajalti kulkenut lintu, joka tunsi kyl?kunnat ja niiden tuimat vaarat, piti miest? silm?ll? harmistuneen pelokkaana. Ei se ilman tarkotusta lent?? vikert?nyt polkua pitkin niin suurella melulla, varottaen kaikkea mets?kansaa. Se pelk?si t?m?n harmaan ihmisolennon ilmestymisen ehk? tiet?v?n, ett? pian tulisi niit? pitki? mustia keppej?kin, joista p?ll?hti savua ja l?hti kova ??ni, kun niill? jotakuta osotettiin. Se piilotteli itse??n, kunnes sen ruskeat pilkulliset h?yhenet olivat melkein yht? istuinpaikan t?pl?isen ruskean kuoren kanssa; mutta vikkel?t silm?t tarkkasivat kaiken aikaa muukalaisen v?hint?kin liikett?.
P?hkin?nakkeli, joka oli k?vellyt pet?j?n pystysuoraa runkoa suoraan korkeutta kohti, j?hmettyi muukalaisen askelien ??nest? ja kurkisti h?nt? tiukasti puunrungon takaa. Sen silm? oli kuin musta kysyv? piste. Se ei ollut viel? milloinkaan n?hnyt mit??n t?m?n k?mpel?n ja hitaasti liikkuvan olennon kaltaista, mutta se tiesi, ett? t?m? olento oli vaarallinen. Pieni liuskeenkarvainen p??, joka ter?v?kulmaisesti ulkoni kuoresta, ei n?ytt?nyt sen kummemmalta kuin oksan tyng?lt? tai k??v?lt?; mutta t?ll? oksan tyng?ll? oli se kumma tapa, ett? se tasaisesti kiersi puun ymp?ri sit? my?ten kuin tukkimiehen matka edistyi, niin ett? kulkija oli alati n?kyviss?.
Yht? uteliaina, mutta pelosta v?risten, tirkisteli h?nen kulkuaan kaksi tarkkaavaista mets?hiirt? skunkin kaalin leve?n lehden alla istuen tuskin puolen sylen p??ss? polusta. Toisen viikset koskivat toisen kuonoon, johtaen siihen kauhun syk?yksi? ja v?ristyksi? sen mukaan kuin mies tuli l?hemm?ksi, yh? l?hemm?ksi, kohdalle--ja meni ohitse. Hiiret eiv?t olisi rikkoneet heimonsa ensim?ist? perint?tietoa vastaan,--ett? se, joka istuu hiljaa, istuu n?kym?tt?m?n?kin--ellei sokea, mist??n v?litt?m?t?n saappaankorko olisi kerrassaan uhannut niit? musertaa.
V?h?n kauempana polusta, levi?v?n rautapuutiheik?n [Footnote: Pohjois-Amerikassa on sangen monta sellaista puulajia, jota kovan syyaineensa vuoksi sanotaan "rautapuuksi". (Suom. muist.)] alla, kyykki j?nis ruskahtavalla sammalpohjalla, korvat aivan littein? selk?? pitkin. Sen silm?t vahtivat inholla jopa melkein uhmalla t?t? raskasta suurta olentoa, joka liikkui niin suurilla ponnistuksilla ja semmoisella melulla. "Tuo ei ainakaan", ajatteli j?nis halveksien, "p??sisi vihollistaan pakoon". Vieno ilman henki, joka huomaamatta huokui kautta mets?n, toi miehen hajua j?n?n piilopaikkaan, ja sai t?m?n herk?t sieraimet nopeasti liikkumaan inhon tunteesta. Mutta ?kki? tuli tuoksaus toistakin hajua; ja j?n? n?ytti samalla k?pertyv?n puolta pienemm?ksi, sierainten j?ykistyess? suuriksi.
Se oli portimon haju-j?nikselle ilmetty kalman tuoksu. Mutta se haihtui silm?nr?p?yksess?, ja silloin j?n?n tarkka silm? n?ki, mist? se tuli. Sill? toisin kuin kaikki muu mets?kansa liikkui portimo. Se kulki tasajalkaa miehen kanssa, parin sylen p??ss? polusta. Mutta niin hyvin sen v?rit sulivat ymp?rist??n, niin varjomainen oli sen liikunto ??nett?m?ss? siroudessaan, ettei mies sit? kertaakaan huomannut. Portimo tuijotti tunkeilijaan h?ijyll? vihalla, mutta ison tukkimiehen onneksi eiv?t portimon voimat, vaikkapa olivatkin valtavat el?imen ruumiinkoon suhteen, kuitenkaan olleet mink??n arvoiset sen h?ijyyn sisuun verraten. Muutoin olisikin tukkimiehen matka p??ttynyt siihen paikkaan ja kirjava mytty olisi j??nyt polulle hiirien viikkoiseksi ihmeeksi.
Portimo kulki nyt minkin [Footnote: Minkki (_Putorius visson_) on portimoa paljon suurempi. Sen varpaiden v?liss? on uimar?pyl?t. Paitsi kaloja se sy? mielell??n kanoja. (Suom. muist.)] viel? l?mp?isen hajun poikki, jonka vuoksi se heitti sikseen tukkimiehen turhan vahtimisen ja k??ntyi inhoten toisaanne. Se vihasi minkki? ja ihmetteli, mit? asiaa mokomalla kalansy?j?ll? oli l?hte? niin kauas vedest?. Ei se juuri pel?nnyt--harvalle el?imelle pelko on niin